Kurssipalaute: teollisuusrobotiikka

Vedin syksyllä 2016 viiden opintopisteen kurssin teollisuusrobotiikasta. Se on ehdottomasti yksi lempiaiheitani. Tällä blogikirjoituksella on neljä tarkoitusta:

  1. Koostaa kurssin rakenne ja kehitysehdotukset yhteen paikkaan minua itseäni varten, jotta osaan vetää kurssin ensi kerralla paremmin.
  2. Avata kurssin sisältö kollegoille meillä ja muualla sekä yrityksille, jotta pysyvät paremmin kartalla mitä ja miten opetamme robotiikasta ja voivat halutessaan ohjata parempaan suuntaan.
  3. Olla avoin palautekanava opiskelijoille: uskon että tänne muidenkin nähtäväksi jätettävä palaute toimii selkeämmin kehittämään kurssia kuin suljetut palautelaatikot. Haluan opiskelijoilta konkreettisia ajatuksia ja ehdotuksia paremmin tekemisestä.
  4. Teen työtäni veronmaksajien piikkiin. Koostan kokemukset ja mokat julkisesti, jotta muilla robo-opettajilla olisi mahdollisuus kierrättää hyviä juttuja ja välttää huonot niin saamme yhteiset rahat vähän tehokkaammin käyttöön.

Alussa kerron miten kurssi rakentui. Lopussa pohdin mikä kurssissa ajatutti, harmitti tai ilahdutti. Viimeisimpänä kommenttiosiossa tulee opiskelijoiden mietteet kurssista.

Kurssin sisältö

Kurssin sisällöistä saa suuntaa-antavan kuvan käsitekartasta, joka alkujaan piirrettiin Jere Siivosen (TAMK) ja Mika Billingin (VAMK) kanssa MoRo-hankkeen alkumetreillä ja käytiin kurssin alussa läpi. Opiskelijoilta tuli pari lisäystä karttaan, käytännössä koko ”käyttöönotto ja käynnissäpito”-haara. Osa asioista käytiin syvällisemmin, osa ohitettiin nopeasti ja joitakin ei käsitelty tällä kurssilla lainkaan. Esimerkiksi konenäöstä on samassa opetusmoduulissa oma kurssinsa, joten se ei ollut tämän kurssin sisältönä.

Opiskelijoita kurssilla oli 40. Kurssi sijoittuu opintojen loppupäähän: tämän jälkeen opsissa on vain yksi pakollinen moduuli ja opinnäytetyö. Siksi päätin ohjeistaa asiat tarkoituksella vähän aukkoisesti ja kevyesti, koska tässä vaiheessa opintoja homman pitää sujua jo aika itsenäisesti.

Työtapa kurssilla

Halusin kokeilla miten hyvin onnistuu tehdä syksy töitä yhdessä niin, että opiskelijat puuhaavat itse passiivisen kuuntelun sijaan. Kurssilla ei ollut juurikaan perinteisiä luentoja. Tapasimme ensimmäisellä kontaktikerralla teorialuokassa ja pohdimme kurssin sisältöä yhdessä. Sen jälkeen siirryimme suoraan labratöihin ja muihin projekteihin. Luento-osuuksia oli ainoastaan vierailevien luennoitsijoiden osalta.

Kurssin aikana järjestimme muutaman aktiivipäivän tai vierailuluennon:

  1. Vierailu Alihankinta 2016 -messuille.
  2. Posicraftin, Schunkin ja Ixturin kanssa järjestetty modernin robotiikan roadshow-päivä, mukana yksi vierailuluento opiskelijoille englanniksi. Tämä päivä oli auki myös yrityksille ja vieraita oli mukavasti.
  3. Yaskawa Finlandin vierailuluento, tarkoitettu vain opiskelijoille, ei yrityksiä mukana.
  4. Robottiturvallisuuden seminaari, avoin myös yrityksille. Puhujat Metsta, Pemamek ja Pilz.
  5. Koneinvestoinnit, vieraileva luennoitsija AMK:n sisältä. Tarkoitettu vain opiskelijoille.

Tehtävät

Kurssilla oli käytännössä neljä aktiviteettia:

1 Labratyöt

Labratöitä tehtiin ensimmäiset viisi viikkoa. Labrat, posteri ja vertaisopetus tehtiin ryhminä. Kukin ryhmä oli yhdellä koneella koko ajan ja teki sinä aikana ei-helpon harjoitustyön. Tämä esiteltiin ja opetettiin myöhemmin muille.

Jako kymmeneen ryhmään ja nämä edelleen kahteen labraryhmään, jotta kaikki mahtuvat sopivasti tehtaalle. Puolet porukasta labrassa, toinen puoli tekemässä simulointiharkkoja tai muita töitä. Seuraavana päivänä toisin päin. Sain osan ajasta kollegan auttamaan labraohjauksissa ja lisäksi hitsausrobotilla oli Koneteknologiakeskus Turku Oy:n operaattori ohjaamassa opiskelijoita.

Labratyöt raportoitiin postereina perinteisen raportin sijaan. Postereita apuna käyttäen ryhmät opettivat kuudennella viikolla toisille ryhmille oman labrapisteensä niksit.

Labratöiden toimeksiannot, posteriohjeet ja vertaisopettamisen tehtävänannot on koostettu oppimisympäristöstä yhteen dokumenttiin. Mikäli asia kiinnostaa, kurkkaa labratyöt.

2 Suunnitteluprojekti

Opittuja asioita koostavana harjoituksena tehtiin suunnitteluprojekti kolmelle yritykselle. Tämäkin oli ryhmätyö. Tehtävänanto oli karun yksinkertainen:

Ryhmät ottavat kantaa ainakin näihin asioihin (voi tarkentua matkan varrella)

  • turvavaatimukset ja riskianalyysi
  • layout
  • työkalu(t) luonnostasolla ja työkaluun mahdollisesti liittyvä anturointi
  • investointilaskelma
  • tahtiaika

Tämän lisäksi oli toki yrityskohtaisia suullisia ohjeita ja pohdintoja. Tarkoitus kuitenkin oli lyhyellä speksillä simuloida sitä, kun asiakas tai pomo antaa toimeksiannon eikä joko ehdi, osaa tai ole kiinnostunut purkamaan jokaista asiaa pienempiin osiin, neuvomaan kovin tarkkaan tai muutenkaan pitämään kädestä. Opiskelijat sopivat itse yritystapaamiset yhtä yritystä lukuunottamatta ja organisoivat tekemisensä sen mukaan.

3 Simulointiharjoitus

Ryhmätyö. Kurssilla käytiin ABB RobotStudiolla simulointiasioita. Ohjemateriaalina oli RobotStudion manuaalin lisäksi vanhat opasvideoni, mutta jatkossa ne korvautuvat selkeämmillä ja kattavammilla MoRo-hankkeen videoilla. Vastaavasti tuo SmartComponent-ohje kannattaa jatkossa katsoa hankkeen sivuilta, siellä asiat selitetään paremmin ja ohjeet pidetään ajan tasalla.

Tehtävänanto:

”Tehtävässä on neljä kohtaa, jokaisesta saa pisteitä. Seuraava kohta jatkaa aina edellistä fiksummaksi. Kun kohta on tehty ja raportoitu pääkohdittain, saatte pisteet. Jos homma on tehty huonosti, tulee vajaat pisteet tai ei pisteitä ollenkaan. Raportointi tehdään suullisesti, eli näytätte lopputuloksen ja kyselen toteutuksesta. Saatte pisteet saman tien.

  1. Robottisolu, jossa on robotti ja siinä kiinni joku kuvitteellinen työkalu (saa olla yksinkertainenkin) ja lattialla esimerkiksi pöytä tai kuormalava. Työkalupiste on määritelty oikein. 2 p
  2. Robotti poimii jonkun pienen kappaleen (esim. pieni laatikko, jonka mallinnatte itse) 5 p
    Laatikkoja on helppo tehdä pino niin, että mallinnatte jonkun laatikon (modeling-välilehti tai tuotte valmiin mallin muualta) ja käytätte LinearRepeater-toimintoa smart component -nappulasta (manuaalista alkaen s.296 jeesiä). Add component -> parametric primitives -> LinearRepeater. 
    Ohje tarraimen tekemiseen ja käyttämiseen SmartComponentin avulla
  3. Työkierto, jossa robotti ottaa kappaleen pinosta (vastaa särmäyssolun alipainevahtia) ja vie sen jonnekin (ei tarvi viedä mihinkään fiksuun paikkaan, kunhan osaa ottaa pinosta päällimmäisen kappaleen ja sitä seuraavan jne..) 4 p
  4. Työkierto, jossa robotti ottaa kappaleen pinosta ja vie lavalle/pöydälle lavausasetelmaan, missä kappaleita laitetaan vierekkäin sopivin etäisyyksin. 4 p

Näissä riittää kun pinosta haetaan esim. 5 kappaletta laskurin kanssa, ei tarvitse olla niin fiksu että tunnistaa kun pino on tyhjä. Eli tehkää tarpeeksi korkea pino ja joku silmukka että hakee 5 ekaa kappaletta ja laittaa ne pinoon tai vierekkäin lavalle niin tehtävä on ok.”

4 Yritysten tarpeet -kartoitus

Ryhmätyö. Erilaisia robottisovelluksia, robotiikan käytön esteitä ja mahdollisuuksia etsittiin alueen yrityksistä. Kukin ryhmä kontaktoi yrityksen, haastatteli etänä tai vieraili yrityksessä ja esitteli casen muille opiskelijoille. Tehtävänanto oli yksinkertainen:

”Tavoitteena on selvittää yrityksen

  1. robotiikan nykytila: käytetäänkö robotiikkaa, mihin sovelluksiin käytetään, minkä verran robotteja, minkä merkkisiä ja ikäisiä
  2. robotisoinnin esteet: miksi robotteja ei ole enempää, mitä ongelmia on ollut, onko tarpeeksi osaamista, onko käyttö liian hankalaa, ovatko robottisovellukset liian kalliita…
  3. osaamistarpeet: mitä osaamista tarvittaisiin lisää, onko jotain kehitysprojekteja joita opiskelijat voisivat tehdä (opinnäytetyöt, engineering project 5 op, työpaikat), mitä heidän mielestään roboinsinöörin pitäisi osata kun tulee teollisuuteen jne
  4. muut: yrityksen koko, sijainti, tuotteet, teidän oma fiiliksenne automaatioasteesta jne mitä teille tulee mieleen”

Arviointi

50 % pisteistä oikeuttaa ykköseen, 60 kakkoseen ja niin edelleen. Pistejakauma eri tehtävien välillä on seuraava:

  • Labratyöt 20 p
    • arviointikeskustelu ryhmän kanssa, eri jäsenille eri pisteet ryhmän pohdintojen ja itsearvioinnin pohjalta: jos tehty mitä piti, täydet pisteet ja jos joku ryhmästä laiskotellut omien tai ryhmän mukaan, lasketaan pisteitä
  • Posteri labrasta 5 p
    • opettaja arvioi: jos palautettu ajoissa ja tarpeeksi ok, täydet pisteet
  • Toisten ryhmien opettaminen 10 p
    • vertaisarviointi: labrapisteillä vierailleet opiskelijat arvioivat ja näiden pisteiden keskiarvo muodostaa ryhmän pisteet
  • Suunnitteluprojekti 25 p
    • opettaja arvioi, tietyillä ryhmillä mukana myös yrityksen arvio
  • Simulointiharjoitus 15 p
    • ohjeellinen pisteytys tehtävänannossa, varsinainen pisteytys palautekeskustelun ja pienen hiillostuksen perusteella: jos tehty kaikki ja osataan selittää toiminta ja vastata kysymyksiin, täydet pisteet
  • Yritysten tarpeet -kartoitus 10 p
    • yritys valittu ajoissa 2 p, loput pisteet esityksen ja sisällön mukaan
  • Tentti 15 p
    • en ole pitänyt tenttejä hetkeen, mutta nyt päätin kokeilla pientä pikatenttiä jotta näen vähän erottelevuutta opiskelijoiden välillä — muu tekeminen kun on pelkkää ryhmätyötä

Omat fiilikset

Annan itselleni arvosanaksi 3,5 jos puolikkaat sallitaan. Kurssi meni ihan hyvin, mutta erinomaisen on vielä kovin paljon matkaa. Haaveilin paremmasta ja ärsyttää syksyn lopulla olla robokoulutuksen Kola-Olli, jolla on hienot haaveet mutta toteutus tylpistyy kuitenkin ei pysty -tasolle. Kurssilla oli silti paljon enemmän hyvää kuin huonoa, mutta aina jotenkin odottaisi itseltään enemmän.

Pidän siitä että luentoja ei ollut kuin vähän, ja nekin asiaa hyvin tuntevien vierailijoiden pitämiä. Uskon, että asiat opittiin konkreettisemmin tekemällä ja touhuamalla. Se johti kuitenkin siihen, että yhteisiä kokoontumisia oli vähän. Jos piti esimerkiksi sopia jostain asiasta, se oli aina aika hankalaa. Olisi pitänyt ehkä varata aikaa ja tila silloin tällöin ihan vain siksi, että voidaan keskustella päivänpolttavista asioista ja pohtia tulevia juttuja. Tätä tukisi sekin, jos käytössä olisi joku sähköpostia näppärämpi viestintäkanava, missä olisi matala kynnys kysellä ja pohtia. Keväällä suunnilleen samalla porukalla kokeilimme Yammeria opetuksen taustakanavana, mutta minulle jäi fiilis että opiskelijat eivät oikein ottaneet sitä omakseen eikä ryhmään syntynyt keskustelua sen suuremmin. Whatsappia ja Messengeriä käytettiin yksittäisten opiskelijoiden kanssa, mutta virallisiksi koko ryhmän taustakanaviksi otan mieluusti vain sellaisia, jotka tarjotaan koulun puolesta kaikille.

Yksi tekninen helpotus on sekin jos lukujärjestyksiä pääsisi muokkaamaan itse. Olisin mieluusti merkannut eri teemakerroille lukkariin tiedon tarkemmin: sen sijaan, että siellä lukee joka kerralla ”teollisuusrobotiikka”, voisi välillä lukea ”Yaskawan vierailuluento”, ”projektityöt ryhmissä” tai ”viimeinen labrakerta”. Pariin kertaan pyysin lukkarintekijää muuttamaan kuvauksia, mutta joka kerta ei viitsi vaivata. Toki tiedot voi myös laittaa Optimaan, mutta en tiedä lukisiko niitä sieltä kukaan.

Jätin tarkoituksella tehtävänannot ohuiksi ja osin liiankin lyhyiksi siksi, että tässä vaiheessa opintoja pitää tulla toimeen vähemmän yksityiskohtaisilla ohjeilla. Siitä tuli itselle välillä silti huono fiilis — myönnän muutamaankin kertaan lähteneeni tehtaalle pahalla mielellä kun pohdin, miten porukka tulee toimeen tai tuleeko heille epäselvyydestä turhaa stressiä. Tätä lisäsi se, kun ei ollut luontaisia tapaamiskohtia koko ryhmän kanssa tarpeeksi: minulle ei muodostunut selkeää kokonaiskuvaa siitä, mikä on lauman fiilis ja onko porukalla kaikki ok.

Esimerkiksi simuloinnin suhteen opetus jäi nyt kovin ohueksi. En ole varma, mutta toivon että se silti riitti. Opetus oli käytännössä lähes kokonaan ohjevideoiden varassa, ja sen lisäksi toki autoin pulmakohdissa eteenpäin ja kannustin ryhmiä kysymään niiltä, joita olin jo aiemmin auttanut kun en aina ehtinyt jeesata jokaista poppoota erikseen. Joitakin asioita olisi ollut hyvä käydä etukäteen läpi, koska nyt vasta simulointiprojektin purkukeskustelussa pohdimme ryhmittäin systemaattisesti eri vaiheet ja kommervenkit. Yksi syy opetuksettomuuteen on tekninen: tehtaalla ei ole nyt murrosvaiheessa vielä tähän käyttöön sopivia koneita tarpeeksi ja toisaalta IT-järjestelyt eivät ainakaan toistaiseksi mahdollista omien läppärien käyttöä, vaikka siihen sopivat lisenssit onkin. Ei ollut mahdollista ottaa porukkaa kerralla harjoittelemaan johdetusti. Jos (ja toivottavasti kun) IT-väki saa lisenssipalvelimen myös opiskelijoille auki, saavat käytettyä omia koneitaan ja harjoitustöitä voi tehdä koulun lisenssin lainaamalla myös kotona tai muualla. Se helpottaa simuloinnin lisäämistä kursseille jatkossa. Opettaa olisi toki voinut tehdä niinkin, että vetää pieniä treenejä kymmenen hengen joukolle — jokainen tiimi valitsee joukostaan yhden, joka osallistuu treeneihin ja tämä mestari sen jälkeen opettaa asiat tiimiläisilleen. Siihen meillä olisi riittänyt koneet tänä syksynä, mutta en saanut aikaiseksi järjestää tuollaista.

Simulointi pitäisi ottaa isommaksi osaksi opetusta. Siellä on hyvä käydä perusteita läpi. Nyt aloitimme labratyöskentelyllä, mutta jatkossa hyvä ehkä aloittaa ohjatulla simulointiharjoittelulla. Kun siellä tehdään ensin tietyt asiat, on helpompi käydä tekemässä vastaavat temput myös fyysisillä roboteilla.

Aikataulu pitäisi tehdä alusta asti mahdollisimman näkyväksi opiskelijoille. Nyt se oli itsellenikin liian pitkään epäselvä ja asiat etenivät välillä vähän sekavasti. Piirsin kurssin aikataulutuksesta kyllä itselleni alkuvaiheessa simppelin gantt-kuvaajan, mutta jätin sen jakamatta opiskelijoiden kanssa kun siinä vaiheessa niin moni ulkopuolisista riippuva aikataulu oli vielä statuksella ”ehkä toteutuu” tai ”onnistuu marras-joulukuussa”.  En viitsinyt laittaa epävarmoja asioita näkyville sotkemaan ajatuksia ja kun ne vahvistuivat pikku hiljaa, en viestinyt niitä aina tarpeeksi selkeästi opiskelijoiden suuntaan.

Arviointi kurssilla on vähän huono. Tai ainakin ei-mainio. En tiedä vielä tarkkoja tuloksia, mutta suunta on se, että nelosia ja vitosia tulee hyvin paljon. Se on ihan ok silloin, jos asiat on oikeasti opittu hyvin. Ja porukka tuntuu osaavan hyvin, ei siinä mitään. Mutta kun kurssilla lähes kaikki on ryhmätekemistä, jää vähän vähemmän tilaa henkilökohtaiselle palautteelle oppimisesta. Toki labratyöt ja simulointiharkat keskusteltiin jokaisen kanssa ja pohdittiin kunkin panos ja osaaminen, mutta tässä olisi silti parannettavaa. Ainakin voisi kehittää parempia tapoja itse- ja vertaisarviointiin. Nyt ne molemmat kuitattiin rupattelulla.

Yksi arvioinnin hankaluus on se, että tekemistä on oikeasti usein melko hankala arvioida. Tuloksen voi katsoa, mutta ei sitä miten tulokseen on päästy. Tässä pitää osata jatkossa osallistaa ryhmän omaa arviointia enemmän. Lisäksi minun pitää opetella olemaan tiukempi osoittamaan myös työn puutteita. Nyt olen siinä välillä turhan kiltti ja siksi opiskelijoilla jää huomaamatta asioita, joissa olisi vielä kehittämistä.

Labroihin ja projekteihin mentiin nyt melko suin päin, suoraan tekemään. Jatkossa pitää kenties edellyttää pientä suunnitelmaa työstä ennen kuin päästään esimerkiksi labraan. Ei auta, vaikka ohjeissa lukee ”Ennen labraan menemistä pohtikaa yhdessä a) mitä ette vielä tiedä/osaa ja b) mistä saatte sen tiedon. Kysykää tarvittaessa.” jos juuri kukaan ei käytännössä tee niin. Uskon, että oppimista sekä parantaisi että nopeuttaisi jos labroja ennen olisi pakko miettiä asioita vähän paperille. Jatkossa tehnen niin.

Huono osanotto välillä harmitti, mutta eipä sitä kai kovin henkilökohtaisesti kannattaisi ottaa. Silti, kun saatiin hieno ohjelma ja hyvät puhujat turvallisuusseminaariin, workshop-osuuteen tuli vain neljännes opiskelijoista. Se on vähän sääli, ja myönnän että harmittaa. No, kullakin kiireensä, mutta minusta koneautomaatiotekniikan opiskelijalla on prioriteetit pyllystä jos lähtee mieluummin kotiin kuin osallistuu tuohon.

Noin yleisesti opiskelijat olivat kyllä aktiivisesti mukana, ei voi moittia. Tuntui todella hienolta nähdä miten järkkäilivät yritystapaamisia ja sisäisiä palavereita ilman, että minä koskin asiaan mitenkään.

Olen kurssin suhteen iloinen siitä, että tehtiin paljon asioita; yritykset olivat puuhassa mukana joko vierailemassa meillä, toimeksiantajana tai benchmarkauksen kohteena; pystyttiin käsittelemään edes jollain tasolla aika laaja setti asioita ja opiskelijat tukivat toisiaan hienosti syksyn aikana kun minä en pystynyt aina venymään.

Kurssi on osa moduulia, jossa muut sisällöt ovat Konenäkö- ja sensoritekniikat sekä Hydrauliikkasovellukset. Tein liian vähän yhteistyötä konenäkö/sensorikurssin kanssa vaikka se liittyy asiaan aika hyvin. Hydrauliikkakurssi istuu kokonaisuuteen heikommin. Tein jatkoa ajatellen opetussuunnitelmaan muutoksen ja nyppäsin hydrauliikan tästä kokonaisuudesta muualle. Tilalle tulee vähän mekaniikkasuunnittelua ja kenties enemmän aikaa simulointiin ja robotiikan syventämiseen. Näin saadaan jatkossa selkeämmin robottijärjestelmiin painottuva moduuli.

Ihan konkreettisia asioita itselleni muistilapuksi, täydennän tähän opiskelijoiden kommenttien perusteella lisää:

  • RobotStudio-simulointi:
    • pitää ohjeistaa kumpaa play-nappia käytetään että kaikki toimii ok
    • pieni lunttilappu tärkeimmistä käskyistä ja linkki manuaaliin auttaisi tekemisessä paljon
    • pack&go -tallennus on jäänyt opettamatta ja aiheutti turhaan murheita monelle
  • Vertaisarviointi paremmin käyttöön
  • Yritystoimeksiannot heti alkusyksystä käyntiin edes jollain tasolla niin on enemmän pelivaraa aikataulun suhteen
  • Opiskelijaryhmille vielä enemmän vastuuta suunnitella omaa syksyä: pitäisikö esim. joka ryhmän itse määritellä deadlinet tuotoksille ja seurata omaa etenemistä jotenkin?
  • Tiettyjä asioita olisi ollut hyvä käydä teoriatasolla lisää läpi: singulariteetti, käyttäjän koordinaatistot jne.
  • Mokasin aikataulun suhteen: luulin syyslukukauden jatkuvan jouluviikolle ja olin varannut sinne aikaa töiden purkamiseen ja kurssin päättämiseen. Tajusin mokan liian myöhään ja viimeinen viikko meni siksi vähän sumplimiseksi enkä ehtinyt käydä ryhmien kanssa tarpeeksi loppukeskusteluja.
  • Olisi varmaankin pitänyt sanoa opiskelijoille selkeästi alussa, että koska tämä on loppuvaiheen kurssi, tehtävänannot ovat vähän ohuita ja aukkoisia ja teidän osaamistanne tulee olla ottaa niistä selvää, kysyä lisää ja tehdä insinöörimäisiä oletuksia. Mainitsin sen jotenkin huterasti ekalla kerralla, mutta en tehnyt tarpeeksi selväksi.
  • Säännöllisesti tapaamisia, missä koko ryhmä on samassa tilassa. Joku labratöiden ja projektien katsaustunti tms.

Ajankäyttö

Varasin kurssin vetämiseen sata tuntia. Nyt kasassa on 117 h ja vielä suunnitteluprojektien läpikäynti ja kurssin päättämisen byrokratia edessä. Ylitän budjetin arviolta lähes neljänneksellä, mikä on aika paljon. Jatkossa pitää joko tehdä tehokkaammin tai pystyä varaamaan lisää aikaa kurssin vetämiseen, koska illoista ja viikonlopuista repiminen lakkaa toimimasta jos jokainen työtehtävä menee selvästi yli arvion. Osan tunneista sain laitettua MoRo-hankkeelle: tapahtumien järjestelyistä osa meni hanketunteihin. Toteutukseen meni siis enemmän aikaa kuin tuo 117 tuntia, mutta nämä ekstratunnit on merkattu eri lokeroon niiltä osin kun edistivät projektia. Lisäksi resurssina oli kollega muistaakseni neljällä labrakerralla ja Koneteknologiakeskuksen robottioperaattori kaikilla 5×2 labrakerralla. Tekemällä oppimiseen pitää jatkossa varata enemmän ohjaustunteja, koska nytkin tuntui vähän aika loppuvan ja pelkään että opiskelijat olivat vähän liian ohuella ohjauksella osan ajasta.

Uskon että fiksummalla ohjauksella ja suunnittelulla saan ensi kerralla tehtyä kurssin vähän paremmin vähän pienemmällä työmäärällä. Mutta nokkeluutta ja fiksumpien apua se vaatii.

Päivitän tähän ennen joulua opiskelijoiden ajankäytön kun saan niistä koosteen. Siitä näkee miten eri aktiviteetit työllistivät keskimäärin ja miten työ jakautui syksyn mitalle.

Opiskelijoiden palaute

Kommentoikaa alla näkyvään kommentointiboksiin. Ei tarvitse laittaa omalla nimellä. Sähköpostiosoite ei näy julkisesti, mutta näkyy mulle, joten laita joku nönnönnöö-sähköposti jos haluat antaa palautteen ihan anonyymisti. Jos luet tätä suoraan etusivulta, kommenttiboksi ei näy. Klikkaa blogikirjoitus otsikosta auki ja pitäisi kommentointiosion ilmestyä.

Mä kuulen kehitysideanne mieluusti. Toivon että opitte syksyn aikana tärkeitä asioita ja pystyin auttamaan teitä siinä. Kertokaa miten voisin tehdä työni jatkossa paremmin.

Tietoa kirjoittajasta

Sakari Koivunen

Nörtti sekä robottiautomaation että tietojärjestelmien suunnalta katsottuna.

2 thoughts on “Kurssipalaute: teollisuusrobotiikka”

  1. Jonkin verranhan näistä jo keskusteltiin, mutta laitetaan nyt myös tänne blogiin.

    Tuollaisessa robotiikan kurssissa ja koko moduulissa on paljon mahdollisuuksia, mutta se vaatii vielä vähän kehittämistä. Tässä muutamia ajatuksia:
    Tarkoituksellinen ”vajaiden lähtötietojen konsepti” on kyllä ihan hyvä idea, mutta siitä olisi varmaankin kannattanut hieman mainita opiskelijoille kurssin alussa. Nyt jäi välillä vähän semmoinen olo ettei kurssilla ole opetusta. Ja vaikka tietoa on tarkoitus kaivaa omine päin, niin ehkä muutamia vinkkejä voi silti antaa. Kaiken ei tietenkään tarvi olla tarjottimella, mutta välillä hommat jumitti jonkin todella pikku jutun takia, ja ei oikein ollu mitään työkaluja millä olisi päässy eteen päin.
    Opettamalla oppiminen on parhaillaan erittäin hyvä tapa opiskella, mutta mielestäni se ei kyllä sovi aivan kaikille. Se vaatii motivaatiota opettamiseen ja opettaminen ei myöskään ole kovin luontaista kaikille.
    Valtaosa kurssin töistä oli ryhmätöitä. Siinäkin on puolensa, ja yhdessä asioita pohtimalla jotkut jutut avautuvat paremmin, mutta mielestäni henkilökohtaisia hommia saisi olla hieman isompi osa.

    Tykkää

  2. Hyvinhän sä olet jo tapahtuneen purkanut ja analysoinut 🙂

    Muutama konkreettinen juttu jäi mieleen syksystä, siis parannettavaa ( jäi onneksi paljon muutakin)
    – Viisi viikkoa roboilla sujui nopeasti, mutta välillä harmitutti ohjauksen puute. Kun robolla törmättiin ongelmaan, ei paikalta löytynyt opastajia.
    – Samaan aiheeseen liittyen, roboilla oli liian paljon teknisiä ongelmia ( olivat rikki ), mistä syystä hienojen ohjelmien koeajot olivat vähän puolittaisia.
    – Suunnitteluprojektin olisi voinut aloittaa heti syksyllä muiden töiden ohessa. Nyt sen puristaminen kasaan reilussa kuukaudessa oli haastavaa aikataulullisesti.
    – Ryhmätyöt on ok, mutta jos kaikki työt tehdään ryhmätyönä, niille olisi hyvä varata aika lukkarista, edes muutama tunti ( nimimerkki useamman saapumiserän ryhmä).

    Näistä huolimatta, saat arvosanaksi 4. Hyvää Joulun odotusta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s