Viisi viisautta: esiintyminen

Esiintyminen on vaikeaa.

Puhuin robotiikan ja työn teemoista 23.5. Turussa järjestetyssä robotiikkaseminaarissa. Pyysin Jarmoa seuraamaan esitystäni ja antamaan siitä palautetta. Päivän päätteeksi istuimme parisen tuntia puimassa puhumisen helmasyntejä ja klassisimpia kompastuskohtia ansiokkaan palautteen pohjalta. Tämä blogikirjoitus niputtaa yhteen tuona perjantaina opittuja asioita. Vastinpari kirjoitukselle löytyy Jarmon Oikokulma-blogista.

Tiivistän käydyn keskustelun viiteen kohtaan, joista itse kutakin aion tilanteen tullen tietoisesti kehittää.

  1. Ajankäyttö. Turautin innostuksissani pari minuuttia ohi maaliviivan. Se ei onneksi ollut kuolemanvakavaa, mutta tähän on silti tarpeen kiinnitää huomiota. Teen jatkossa niin, että jaan pitkän esityksen mielessäni kymmenen minuutin tai vartin lohkoihin ja seuraan näiden kestoja. Jos ensimmäinen lohko ampuu yli, seuraavassa kiristetään tahtia. Lyhyemmät esitykset taitavat mennä yhdessä palassa, mutta kelloa pitää vilkuilla tarpeeksi usein. Aion kokeilla sekä ajastimella ja värinällä varustettua kaukosäädintä että kännykän ajastinohjelmaa, joka ohittaa näytönsäästäjän ja osoittaa jäljellä olevan ajan tarpeeksi suurella kirjasinkoolla.
  2. Ennakkovalmistelut. On aina tarpeen testata, että materiaalit toimivat ja videotykki syö signaalia mallikkaasti. Ja tämän toki teinkin. Yhden asian jätin tekemättä — en koekävellyt kenkiä ja lattiaa. Kenkäni kirskuivat seminaaritilassa. Ja koska en tykkää pönöttää aloillani, kuulijat saivat robotiikkahehkutuksen lisäksi kuulla kenkien kitinää. Tällaiseen en ole aiemmin törmännyt, mutta jatkossa osaan ottaa huomioon.
  3. Freeze-nappi. Videotykin kuvan saa yleensä lukittua näppärästi, mutta tulen käyttäneeksi toimintoa vähän laiskasti. Nytkin plarasin esityksestä muutaman asian läpi ennen aloitusta ja tämä selailu näkyi koko kansalle. Jatkossa ei näy. Aion lukita ruudun johonkin neutraaliin näkymään ja tehdä taikojani siten, ettei se näy yleisölle.
  4. Kädet. Jokaisella on kai omat maneerinsa esiintymishuitomisen suhteen. Minullakin. Ei mitään radikaalia tai häiritsevää, mutta lupasin Jarmolle että kokeilen tietoisesti eri tapoja pitää käsiä seuraavissa esiintymisissä. Kotitehtäväksi otin myös katsoa muutaman hyvän esitysvideon netistä ja tarkastella erityisesti missä kukakin pitää käsiään ja miten niillä viestitään.
  5. Ajatuskatkot. Näitä ei ymmärtääkseni tullut kovin häiritsevästi, mutta välillä ajatus yskähtää kesken lauseen. Joskus asia unohtuu kokonaan. En tiedä mikä on paras tapa taistella tökkimistä vastaan. Hyvä valmistautuminen on varmasti yksi, esityksen runkoa rakentavat muistiinpanot kenties toinen. Petraan seuraavalla kerralla kummassakin.

p.s. Jos esiintyjänä kehittyminen kiinnostaa, suosittelen lukemaan Nörtin esiintymisoppaan. Se on hyvä ja helppolukuinen kirja aiheesta.