Uutiset ovat irtokarkkia aivoille

En ole seurannut kuukauteen uutisia. Enkä koe jääneeni mistään olennaisesti paitsi.

Päätin maaliskuun alussa polkaista alulle pääsiäiseen ulottuvan uutispaaston. Mitään yhtä erityistä syytä tälle ei ole. Uskoin, ja uskon edelleen, että ajattelu voi rikastua enemmän jos uutisten parissa käytetyn ajan sijoittaa kirjojen lukemiseen ja kanssaihmisten kohtaamiseen.

Lainaan itseäni viisaampaa: ”Me olemme kovin hyvin asioista perillä, mutta tiedämme silti kovin vähän. Miksi? Koska olemme 200 vuotta sitten keksineet myrkyllisen tiedon muodon, jota kutsutaan uutiseksi.” (Rolf Dobelli, Viisaan toiminnan taito).

Uutisten ongelma on siinä, että ne ovat uusia. Tuoreus ei takaa käyttökelpoisuutta. 

Teknologista vanhentumista mallinnetaan joskus Lindyn vaikutuksen kautta. Se on alkujaan luonnosteltu kuvaamaan viihdemaailmaa: mitä pidempään henkilö on ollut televisiossa, sitä todennäköisemmin hän pysyy ruudussa vielä jatkossakin. Samaa ajattelua jatketaan teknologioiden suhteen. Mitä pidempään teknologia on ollut olemassa, sitä pidempään se todennäköisesti säilyy vastedeskin käytössä. Ihmiset ovat kirjoittaneet niin pitkään, että sadan vuoden päästäkin kommunikoidaan kirjallisesti. Se, mitä me käsitämme tietotekniikalla on aika tuore juttu ja sadan vuoden päästä jo unohdettua asiaa. Twitter ja Whatsapp ovat niin uusia ilmiöitä, että ne haudataan merkittävästi nopeammin. Sorrun vähän sivuraiteiluun, mutta toivottavasti en liian pahasti. Tämä teknologian käänteinen vanhentuminen* liittyy vahvasti uutisten lukemisen mielekkyyteen.

Samalla tavalla tuore tieto elää vain hetken. Muutama tunti sitten julkaistu tieto on todennäköisesti jo ylihuomenna tarpeeton. En viitsi kuormittaa ajatteluani sellaisella kohinalla. Käytän päätäni mieluummin pysyvämmän tiedon prosessointiin.

Jos pidät ajatusleikeistä, leiki hetki näin: mieti viikon takaisia uutisia ja kirjoita kommenttikenttään, miten suuri osa niistä aidosti vaikutti elämääsi. Osasitko tehdä parempia ratkaisuja uutisten lukemisen vuoksi? Et, veikkaan.

Paaston jälkeen aion taas lukea uutisia. Koska ne ovat kiinnostavia. Entistä enemmän yritän kuitenkin vältellä iltapäivälehtien mukauutisia, ja varsinaisten uutistenkin osalta pyrin keskittymään enemmän taustojen ymmärtämiseen kuin päivänpolttaviin nippelitietoihin. Mitä hitaampi tieto, sitä vähemmän se kärsii inflaatiota.

*Käänteistä vanhenemista on käsitelty hyvin Nassim Nicholas  Talebin kirjassa Antifragile/Antihauras. Kirja on muutenkin hyvä. Lue joskus. Toisena kirjavinkkinä tuo jo mainittu Dobellin pieni mutta pippurinen paketti. Se viisastaa lukijaansa paljon.